Vaalikampanja – täydellinen opas ehdokkaalle 2027

Ehdokkaan pitää ratkaista monta käytännön kysymystä:

• milloin vaalikampanja kannattaa aloittaa
• paljonko kampanjaan kannattaa käyttää rahaa
• mitä vaalimateriaaleja tarvitaan
• tarvitseeko ehdokas omat verkkosivut
• millainen vaalimainos toimii
• miten sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää
• miten kampanjan kulut ja rahoitus pidetään hallinnassa
• mitkä palvelut kannattaa tehdä itse ja mitkä ostaa ammattilaiselta.

Tässä oppaassa käymme vaalikampanjan suunnittelun läpi vaihe vaiheelta.

Opas soveltuu esimerkiksi eduskuntavaaleihin, kunta- ja aluevaaleihin sekä europarlamenttivaaleihin valmistautuvalle ehdokkaalle.

Vuoden 2027 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntaina 18.4.2027. Vaalirahoituslain mukainen kampanja-aika alkaa 18.10.2026.

Mitä vaalikampanja tarkoittaa?

Vaalikampanja on kokonaisuus, jonka avulla ehdokas pyrkii tekemään itsensä, tavoitteensa ja poliittiset teemansa tunnetuksi äänestäjille.

Käytännössä vaalikampanja voi sisältää esimerkiksi:

• vaalimainoksia
• vaaliesitteitä ja flyereita
• vaalijulisteita
• ehdokkaan verkkosivut
• sosiaalisen median sisältöä
• valokuvausta ja videoita
• lehtimainontaa
• tapahtumia ja toritilaisuuksia
• sähköpostiviestintää
• kampanjatiimin toimintaa
• varainhankintaa
• muuta ehdokkaan näkyvyyttä.

Pienessä kampanjassa ehdokas voi hoitaa suuren osan näistä itse. Laajemmassa kampanjassa ympärille rakennetaan usein tukiryhmä ja osa palveluista ostetaan esimerkiksi painotalolta, valokuvaajalta, mainostoimistolta tai verkkosivujen tekijältä.

Oleellista on, että kampanjan eri osat tukevat samaa kokonaisuutta.

1. Aloita vaalikampanjan tavoitteen määrittelystä

Ennen ensimmäisen julisteen tilaamista tai somejulkaisun tekemistä kannattaa määritellä kampanjan tavoite.

Luonteva päätavoite on tulla valituksi, mutta käytännön kampanjasuunnittelussa tavoitetta kannattaa tarkentaa.

Mieti esimerkiksi:

• mitä haluat kampanjan aikana saavuttaa
• mistä asioista haluat tulla tunnetuksi
• millaisen kuvan haluat antaa itsestäsi ehdokkaana
• kuinka suuren kampanjan pystyt realistisesti toteuttamaan
• kuinka paljon aikaa pystyt käyttämään kampanjointiin
• kuinka paljon rahaa olet valmis käyttämään.

Kun tavoite on selkeä, yksittäisten kampanjahankintojen tarpeellisuutta on helpompi arvioida.

Jos jokin toimenpide ei auta lisäämään tunnettuutta, välittämään kampanjan viestiä tai kohtaamaan äänestäjiä, sen tarpeellisuutta kannattaa harkita.

2. Määrittele vaalikampanjan tärkeimmät teemat

Äänestäjän pitäisi pystyä ymmärtämään nopeasti, kuka olet ja mitä asioita haluat edistää.

Jos kampanjalla on kymmenen keskenään samanarvoista pääviestiä, mikään niistä ei välttämättä jää mieleen.

Siksi kampanjalle kannattaa valita muutama selkeä pääteema.

Hyvä kampanjateema on:

• ehdokkaalle aidosti tärkeä
• helposti ymmärrettävä
• riittävän konkreettinen
• merkityksellinen vaaleissa päätettävien asioiden kannalta
• sellainen, josta ehdokas pystyy puhumaan uskottavasti.

Teemojen pitäisi näkyä johdonmukaisesti verkkosivuilla, vaaliesitteissä, puheissa, haastatteluissa ja sosiaalisen median sisällöissä.

3. Muotoile selkeä kampanjaviesti

Teemojen lisäksi tarvitset lyhyen vastauksen kysymykseen:

Miksi juuri sinua pitäisi äänestää?

Hyvä kampanjaviesti ei yleensä ole pitkä poliittinen ohjelma.

Sen pitäisi tiivistää:

• kuka olet
• mitä edustat
• mitä haluat muuttaa tai puolustaa
• miksi olet sopiva henkilö tehtävään.

Samaa ydinviestiä voidaan myöhemmin soveltaa eri kanaviin.

Vaalijulisteessa viesti voi olla vain muutaman sanan mittainen. Verkkosivuilla samoja ajatuksia voidaan avata huomattavasti tarkemmin.

4. Suunnittele vaalikampanjan visuaalinen ilme

Vaalikampanjan kannattaa näyttää samalta riippumatta siitä, kohtaako äänestäjä ehdokkaan julisteessa, verkkosivuilla vai sosiaalisessa mediassa.

Yhtenäiseen kampanjailmeeseen voivat kuulua:

• ehdokaskuva
• värit
• fontit
• slogan
• graafiset elementit
• kuvien tyyli
• vaalimainosten asettelu.

Yhtenäisyys helpottaa tunnistamista.

Kun sama ehdokaskuva, värit ja visuaalinen tyyli toistuvat vaaliesitteissä, verkkosivuilla, julisteissa ja muissa materiaaleissa, yksittäiset kampanjatoimenpiteet alkavat tukea toisiaan.

Visuaalinen ilme kannattaa suunnitella riittävän aikaisin ennen painotuotteiden tilaamista.

5. Panosta hyvään ehdokaskuvaan

Ehdokaskuva on yksi harvoista kampanjamateriaaleista, jota voidaan käyttää lähes kaikkialla.

Samaa kuvausta voidaan hyödyntää esimerkiksi:

• vaalijulisteessa
• vaaliesitteessä
• verkkosivuilla
• sosiaalisessa mediassa
• lehtimainoksissa
• puolueen materiaaleissa
• tiedotteissa
• tapahtumamainonnassa.

Tämän vuoksi valokuvaus kannattaa tehdä ennen suurimman materiaalimäärän suunnittelua.

Hyvän kampanjakuvauksen yhteydessä kannattaa ottaa yhden kuvan sijasta useita erilaisia pysty- ja vaakakuvia sekä lähikuvia ja laajempia otoksia.

Näin samoja kuvia voidaan käyttää koko kampanjan ajan eri tarkoituksiin.

6. Tee ehdokkaalle omat verkkosivut

Ehdokkaan verkkosivut toimivat kampanjan omana tietopisteenä.

Sosiaalisessa mediassa yksittäiset julkaisut katoavat nopeasti sisältövirtaan, mutta verkkosivuilla ehdokas voi itse päättää, mitä tietoa kävijä näkee.

Hyvillä ehdokassivuilla kannattaa kertoa ainakin:

• kuka ehdokas on
• missä vaaleissa hän on ehdolla
• tärkeimmät vaaliteemat
• ehdokkaan tausta ja kokemus
• yhteystiedot
• sosiaalisen median kanavat
• tapahtumat
• mahdollinen kampanjan tukeminen.

Myös hakukonenäkyvyys kannattaa huomioida.

Kun äänestäjä hakee Googlella ehdokkaan nimeä, ehdokkaan omien verkkosivujen olisi hyvä löytyä mahdollisimman korkealta hakutuloksista.

Verkkosivut kannattaa julkaista mieluummin kampanjan alkuvaiheessa kuin muutamaa viikkoa ennen vaalipäivää.

7. Valitse vaalikampanjaan oikeat painotuotteet

Vaikka suuri osa kampanjoinnista tapahtuu verkossa, painetulla vaalimateriaalilla on edelleen käytännöllinen rooli esimerkiksi tapahtumissa, kohtaamisissa ja ulkomainonnassa.

Tyypillisiä vaalikampanjan painotuotteita ovat:

• vaaliesitteet
• flyerit
• vaalijulisteet
• vaalilehdet
• käyntikortit
• roll-upit
• tarrat
• tapahtumamateriaalit.

Kaikkea ei tarvitse tilata.

Valinta kannattaa tehdä sen perusteella, miten kampanjaa aiotaan käytännössä toteuttaa.

Jos ehdokas kiertää paljon tapahtumissa ja kohtaa ihmisiä kasvotusten, vaaliesitteet voivat olla tärkeä osa kampanjaa.

Jos kampanja painottuu ulkonäkyvyyteen, julisteiden ja muiden ulkomateriaalien merkitys kasvaa.

Tutustu myös Vaalikampanjat.fi oppaaseen painotuotteista vaaleihin.

8. Millainen on hyvä vaalimainos?

Hyvä vaalimainos välittää tärkeimmän tiedon nopeasti.

Vaalimainoksessa ei yleensä kannata yrittää kertoa kaikkea ehdokkaasta.

Usein tärkeimpiä elementtejä ovat:

• ehdokkaan nimi
• kuva
• ehdokasnumero silloin, kun se on käytettävissä
• puolue tai muu ehdokkuuteen liittyvä tunniste
• lyhyt kampanjaviesti
• tarvittaessa verkkosivun osoite.

Erityisesti ulkomainonnassa mainos nähdään usein vain lyhyen ajan.

Siksi yksinkertainen ja selkeä mainos voi toimia paremmin kuin mainos, johon on yritetty mahduttaa suuri määrä tekstiä.

Vaalimainosten hinnasta kannattaa lukea myös erillinen opas “Vaalimainos hinta – mitä vaalimainokset maksavat?”

9. Hyödynnä sosiaalista mediaa suunnitelmallisesti

Sosiaalinen media antaa ehdokkaalle mahdollisuuden julkaista sisältöä ilman, että jokainen näkyvyyskerta täytyy ostaa erikseen.

Kanavia ei kuitenkaan kannata valita vain siksi, että ne ovat suosittuja.

Parempi kysymys on:

Missä kanavissa pystyn itse julkaisemaan hyvää sisältöä säännöllisesti?

Sisältö voi koostua esimerkiksi:

• vaaliteemojen avaamisesta
• lyhyistä videoista
• tapahtumista
• ehdokkaan arjesta
• kannanotoista
• kysymyksiin vastaamisesta
• pidemmistä asiantuntijasisällöistä
• kampanjan etenemisestä.

Säännöllisyys on yleensä tärkeämpää kuin läsnäolo kaikissa mahdollisissa palveluissa.

10. Huomioi uudet vaalimainonnan säännöt vuonna 2027

Vuoden 2027 eduskuntavaalikampanjassa poliittiseen mainontaan liittyy uusi olennainen sääntely-ympäristö.

EU poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä ja kohdentamista koskevaa asetusta sovelletaan Suomen eduskuntavaaleissa ensimmäisen kerran vuonna 2027.

Poliittiseksi mainonnaksi voidaan katsoa muun muassa ehdokkaan itsensä tai hänen hyväkseen rahoitettu mainonta sekä mainonta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa vaalitulokseen tai äänestyskäyttäytymiseen.

Vaalit.fi ohjeen mukaan ehdokkaan tai tukiryhmän pitää toimittaa vaalimainonnan palveluntarjoajalle avoimuusilmoitusta varten muun muassa tieto siitä, että kyseessä on poliittinen mainos, mainoksen tosiasiallinen rahoittaja sekä tieto siitä, mihin vaaleihin mainos liittyy. Kohdentamisesta on annettava tieto silloin, kun mainonnassa on käytetty profilointia.

Säännöt kannattaa tarkistaa viranomaislähteistä aina ennen maksetun vaalimainonnan aloittamista.

11. Suunnittele vaalitapahtumat osaksi muuta kampanjaa

Tapahtumat ovat mahdollisuus muuttaa verkossa ja mainoksissa syntynyt tunnettuus henkilökohtaisiksi kohtaamisiksi.

Kampanjan tapahtumia voivat olla esimerkiksi:

• toritilaisuudet
• kahvitukset
• paneelit
• keskustelutilaisuudet
• kampanjan avajaiset
• yhdistysten tilaisuudet
• vapaaehtoisten järjestämät tapahtumat.

Tapahtumaa ei kannata nähdä irrallisena kampanjatoimenpiteenä.

Siitä voidaan tehdä sisältöä ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja sen jälkeen.

Yksi tapahtuma voi tuottaa esimerkiksi:

• tapahtumailmoituksen
• kuvia
• videoita
• sosiaalisen median julkaisuja
• kohtaamisia äänestäjien kanssa
• uusia vapaaehtoisia.

Näin tapahtumaan käytetty aika palvelee kampanjaa useammassa kanavassa.

12. Rakenna kampanjatiimi

Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.

Pienikin tukiryhmä voi helpottaa kampanjointia merkittävästi.

Tehtäviä voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:

• tapahtumien järjestäminen
• materiaalien jakaminen
• sosiaalinen media
• valokuvaus
• verkkosivujen päivittäminen
• varainhankinta
• talouden seuranta
• yhteydenpito vapaaehtoisiin
• aikataulujen koordinointi.

Tukiryhmän ei tarvitse olla suuri.

Jo muutama aktiivinen henkilö voi vapauttaa ehdokkaan aikaa niihin tehtäviin, joita kukaan muu ei voi hänen puolestaan tehdä: ihmisten kohtaamiseen, keskusteluun ja ehdokkaan oman viestin esittämiseen.

Vaalirahoituslaissa ehdokkaan tukiryhmän muodolle ei ole asetettu yhtä tiettyä rakennetta. VTV mukaan tukiryhmä voi olla esimerkiksi rekisteröity tai rekisteröimätön ryhmä, kun se toimii yksinomaan kyseisen ehdokkaan tukemiseksi.

13. Tee vaalikampanjalle budjetti

Vaalikampanjan budjetti kannattaa tehdä ennen suurimpia hankintoja.

Budjettiin voivat kuulua esimerkiksi:

• painotuotteet
• vaalimainokset
• graafinen suunnittelu
• valokuvaus
• video
• verkkosivut
• tapahtumat
• tilavuokrat
• matkakulut
• postitus
• ulkomainonta
• muut kampanjapalvelut.

Budjettiin kannattaa jättää myös pieni vara odottamattomille menoille.

Kampanjan loppuvaiheessa voi syntyä tarve esimerkiksi uudelle painoerälle, lisämateriaalille tai tapahtumalle.

Hyvä budjetti ei tarkoita sitä, että kampanjan pitäisi olla suuri.

Se tarkoittaa sitä, että käytettävissä oleva raha kohdistetaan tarkoituksellisesti.

14. Seuraa vaalikampanjan kuluja alusta lähtien

Kulujen kirjaamista ei kannata jättää vaalien jälkeiseen aikaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan vaalikampanjan kuluiksi katsotaan kampanjan toteuttamisesta kampanja-aikana aiheutuvat vaaleihin kohdistuvat kulut. Kampanja-aika alkaa kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja päättyy kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen.

VTV erittelee kampanjakulut muun muassa:

• vaalimainontaan
• mainonnan suunnitteluun
• vaalitilaisuuksiin
• vastikkeellisen tuen hankintakuluihin
• muihin kuluihin.

Kuluseuranta kannattaa rakentaa samoihin kategorioihin heti kampanjan alussa.

Tallenna jokaisesta hankinnasta vähintään:

• lasku tai kuitti
• summa
• toimittaja
• hankinnan tarkoitus
• kululuokka
• maksupäivä.

Kun seuranta on ajan tasalla koko kampanjan ajan, myös kokonaisbudjetin hahmottaminen on helpompaa.

15. Huomioi vaalirahoitus

Vaalirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jolla vaalikampanjan kulut katetaan.

Rahoitus voi koostua esimerkiksi ehdokkaan omista varoista ja erilaisesta kampanjaan saadusta tuesta.

Vaalirahoituksen ilmoitusvelvollisuus riippuu vaalien tuloksesta. VTV mukaan vaalirahoitusilmoituksen tekevät muun muassa ehdokkaat, jotka tulevat valituiksi tai varasijalle vahvistetussa vaalituloksessa. Ilmoitus on toimitettava VTV kahden kuukauden kuluessa vaalituloksen vahvistamisesta.

Koska ilmoitus sisältää kampanjan kulut ja niiden rahoituksen erittelyn, kirjanpidon pitäminen jo kampanjan aikana helpottaa myöhempää ilmoittamista.

Vaalirahoitukseen liittyvät ajantasaiset velvollisuudet kannattaa aina tarkistaa Valtiontalouden tarkastusviraston virallisista ohjeista.

16. Milloin vaalikampanja kannattaa aloittaa?

Vaalikampanjaa ei yleensä kannata aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset vaalijulisteet ilmestyvät katukuvaan.

Valmistelu voidaan aloittaa kuukausia aikaisemmin.

Alkuvaiheessa voidaan:

• määritellä vaaliteemat
• rakentaa kampanjasuunnitelma
• laatia budjetti
• muodostaa tukiryhmä
• kuvata ehdokaskuvat
• rakentaa verkkosivut
• suunnitella kampanjailme
• kilpailuttaa palveluntarjoajia
• valmistella sisältöjä.

Varsinainen näkyvä kampanjointi voi tämän jälkeen kasvaa vähitellen vaalien lähestyessä.

Vaalikampanjan aikataulu eduskuntavaaleihin 2027

Vuoden 2027 eduskuntavaalien virallinen vaalipäivä on 18.4.2027. Vaalirahoituslain mukainen kampanja-aika alkaa 18.10.2026. Ehdokashakemukset on jätettävä viimeistään 9.3.2027 ennen kello 16, ja ehdokasasettelu vahvistetaan 18.3.2027. Ennakkoäänestys Suomessa järjestetään 7.–13.4.2027.

Käytännön kampanjasuunnitelman voi rakentaa esimerkiksi näin.

6–9 kuukautta ennen vaaleja

Keskity perusteisiin:

• kampanjan tavoite
• tärkeimmät teemat
• budjetti
• tukiryhmä
• visuaalinen ilme
• valokuvaus
• verkkosivujen suunnittelu.

3–6 kuukautta ennen vaaleja

Aloita näkyvyyden rakentaminen:

• verkkosivut julkaistaan
• sisältöjä tuotetaan
• someaktiivisuus kasvaa
• painotuotteet suunnitellaan
• tapahtumia sovitaan
• kampanjapalvelut kilpailutetaan.

1–3 kuukautta ennen vaaleja

Kampanjan näkyvin vaihe käynnistyy:

• vaaliesitteitä jaetaan
• tapahtumien määrä kasvaa
• vaalimainoksia julkaistaan
• mediaan ollaan aktiivisesti yhteydessä
• vapaaehtoiset aktivoidaan
• kampanjan budjettia seurataan tiiviisti.

Viimeiset viikot

Keskity siihen, mikä toimii.

Tässä vaiheessa ei yleensä kannata rakentaa kokonaan uutta kampanjastrategiaa.

Sen sijaan:

• lisää toimivien sisältöjen määrää
• kohtaa ihmisiä
• osallistu tapahtumiin
• pidä verkkosivujen tiedot ajan tasalla
• varmista materiaalien riittävyys
• seuraa kuluja
• pidä kampanjatiimi ajan tasalla.

17. Mieti tarkkaan, mitä teet itse

Vaalikampanjassa lähes kaiken voi periaatteessa tehdä itse.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että niin kannattaa tehdä.

Ehdokkaan aika on rajallinen resurssi.

Esimerkiksi verkkosivujen rakentamiseen käytetty viikonloppu voi näyttää ilmaiselta, mutta sama aika olisi voitu käyttää tapahtumissa ja äänestäjien kohtaamisessa.

Hyvä jako voi olla esimerkiksi:

Tee itse:

• kampanjan poliittinen sisältö
• omat kannanotot
• henkilökohtainen sosiaalinen media
• ihmisten kohtaaminen
• verkostojen aktivointi.

Harkitse ammattilaisen käyttämistä:

• graafisessa suunnittelussa
• painatuksessa
• valokuvauksessa
• verkkosivujen rakentamisessa
• videoissa
• teknisesti vaativissa kampanjapalveluissa.

Ammattilaisen käyttäminen ei ole itseisarvo. Olennaista on arvioida, missä oma aika tuottaa kampanjalle eniten arvoa.

18. Kilpailuta vaalikampanjan palvelut ajoissa

Vaalikampanjan hankintoja ei kannata tehdä ensimmäiseltä vastaan tulevalta palveluntarjoajalta vertailematta vaihtoehtoja.

Kilpailutettavia palveluita voivat olla esimerkiksi:

• vaaliesitteet
• flyerit
• vaalijulisteet
• muut painotuotteet
• valokuvaus
• graafinen suunnittelu
• verkkosivut
• video
• kampanjan muut markkinointipalvelut.

Tarjouksia pyytäessä kaikille toimittajille kannattaa antaa mahdollisimman samanlaiset lähtötiedot.

Näin tarjouksia voidaan vertailla aidosti keskenään.

Vaalikampanjat.fi kautta ehdokas voi kilpailuttaa kampanjapalveluita yhdellä tarjouspyynnöllä.

Kilpailuta vaalikampanjasi palvelut maksutta ja vertaa saamiasi tarjouksia ennen tilaamista.

19. Kannattaako ostaa vaalikampanjapaketti?

Vaalikampanjapaketti voi olla järkevä vaihtoehto silloin, kun ehdokas tarvitsee useita palveluita samaan aikaan.

Pakettiin voidaan yhdistää esimerkiksi:

• vaaliesitteet
• julisteet
• graafinen suunnittelu
• valokuvaus
• verkkosivut
• tapahtumamateriaalit.

Pakettiratkaisun etuna voi olla yhtenäinen ilme ja yksinkertaisempi projektinhallinta.

Toisaalta eri palvelut voivat olla järkevää hankkia eri yrityksiltä, jos esimerkiksi yksi toimittaja on erityisen vahva painotuotteissa ja toinen verkkosivuissa.

Siksi myös vaalikampanjapaketti kannattaa kilpailuttaa ja tarkistaa tarkasti, mitä tarjoukseen sisältyy.

20. Mittaa kampanjan etenemistä

Vaalikampanjan suunnitelmaa ei tarvitse noudattaa muuttumattomana vaalipäivään asti.

Seuraa, mikä toimii.

Voit tarkastella esimerkiksi:

• verkkosivujen kävijämäärää
• hakukonenäkyvyyttä
• somejulkaisujen tavoittavuutta
• videoiden katseluita
• tapahtumien osallistujamääriä
• jaettujen vaaliesitteiden määrää
• kampanjan saamia yhteydenottoja
• budjetin toteutumista.

Numeroita ei kuitenkaan kannata seurata vain numeroiden vuoksi.

Tärkeämpää on miettiä, auttaako toiminta tekemään ehdokasta ja hänen tavoitteitaan tunnetuksi.

Yleisimmät virheet vaalikampanjassa

Kampanja aloitetaan liian myöhään

Kun kaikki tehdään viimeisten viikkojen aikana, painotuotteet, verkkosivut, kuvaus ja sisältö kilpailevat samasta ajasta.

Viestejä on liikaa

Jos jokaisessa mainoksessa puhutaan eri asiasta, äänestäjän on vaikea ymmärtää, mistä ehdokas tunnetaan.

Kaikki rahat käytetään heti

Kampanjan loppuvaiheessa voi syntyä uusia tarpeita. Budjettiin kannattaa jättää liikkumavaraa.

Kaikki tehdään itse

Ehdokkaan tärkein tehtävä on olla ehdokas. Jokainen tunti, joka kuluu tekniseen säätämiseen, on pois muusta kampanjasta.

Painotuotteita tilataan liikaa

Suuri kappalemäärä ei auta, jos materiaalia ei ehditä jakaa.

Verkkosivut tehdään liian myöhään

Hakukonenäkyvyys ja verkkosivujen tunnettuus tarvitsevat aikaa.

Kampanjakulujen seuranta unohtuu

Kuitteja ja laskuja on huomattavasti vaikeampi selvittää jälkikäteen kuin kirjata ne heti.

Vaalikampanjan muistilista

Ennen kampanjan näkyvän vaiheen käynnistämistä tarkista ainakin nämä:

• kampanjan tavoite on määritelty
• tärkeimmät vaaliteemat on valittu
• kampanjan ydinviesti on selkeä
• budjetti on tehty
• kuluseuranta on järjestetty
• kampanjatiimin vastuut on sovittu
• ehdokaskuvat on kuvattu
• visuaalinen ilme on suunniteltu
• verkkosivut on julkaistu
• sosiaalisen median kanavat on valittu
• vaalimateriaalien tarve on arvioitu
• painotuotteet on kilpailutettu
• tapahtumakalenteri on suunniteltu
• vaalimainonnan ajantasaiset säännöt on tarkistettu
• kampanjan tärkeimmät päivämäärät ovat kalenterissa.

Yhteenveto: hyvä vaalikampanja rakennetaan kokonaisuutena

Onnistunut vaalikampanja ei tarkoita sitä, että ehdokas on näkyvissä kaikkialla.

Tärkeämpää on rakentaa selkeä kokonaisuus.

Hyvän vaalikampanjan perustana ovat:

• tunnistettava ehdokas
• muutama selkeä vaaliteema
• johdonmukainen kampanjaviesti
• realistinen budjetti
• toimiva aikataulu
• yhtenäinen visuaalinen ilme
• oikeat viestintäkanavat
• järjestelmällinen kuluseuranta.

Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa.

Kun strategia, materiaalit, verkkosivut, budjetti ja palveluntarjoajat ovat kunnossa ennen kampanjan kiireisintä vaihetta, ehdokkaalle jää enemmän aikaa siihen, mitä varten vaalikampanja lopulta tehdään: ihmisten kohtaamiseen ja oman viestin välittämiseen.

Tarvitsetko vaalimainoksia, painotuotteita, verkkosivut, valokuvauksen tai muita palveluita vaalikampanjaasi? Kilpailuta vaalikampanjasi palvelut yhdellä tarjouspyynnöllä Vaalikampanjat.fiä.

Usein kysyttyä vaalikampanjasta

Milloin vaalikampanja kannattaa aloittaa?

Kampanjan suunnittelu kannattaa aloittaa useita kuukausia ennen vaalipäivää. Verkkosivut, kuvaus, budjetti ja kampanjailme voidaan valmistella ennen näkyvimmän kampanjoinnin alkamista.

Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa vaalirahoituslain mukainen kampanja-aika alkaa 18.10.2026 ja vaalipäivä on 18.4.2027.

Mitä vaalikampanjaan tarvitaan?

Tyypillisesti kampanja tarvitsee ainakin selkeän viestin, kampanjasuunnitelman, budjetin, verkkonäkyvyyden ja tavan tavoittaa ihmisiä. Kampanjasta riippuen mukaan voidaan lisätä vaaliesitteitä, julisteita, valokuvausta, tapahtumia ja muita palveluita.

Paljonko vaalikampanja maksaa?

Vaalikampanjan kustannukset riippuvat vaaleista, kampanjan koosta ja käytettävistä palveluista. Pienen kampanjan voi toteuttaa suhteellisen pienellä budjetilla, kun taas laaja kampanja voi maksaa tuhansia tai huomattavasti enemmän. Oleellisinta on tehdä budjetti ennen suurimpia hankintoja.

Mitkä ovat tärkeimmät vaalikampanjan materiaalit?

Monessa kampanjassa tärkeimpiä ovat ehdokaskuvat, vaaliesitteet, julisteet, verkkosivut ja digitaalisiin kanaviin tarkoitetut sisällöt. Tarkka materiaalivalikoima riippuu kampanjan toteutustavasta.

Tarvitseeko ehdokas verkkosivut?

Verkkosivut eivät ole kampanjan onnistumisen lakisääteinen edellytys, mutta ne tarjoavat ehdokkaalle oman kanavan, jossa voidaan esitellä vaaliteemat, tausta, yhteystiedot ja muu kampanjan keskeinen tieto yhdessä paikassa.

Mitä vaalikampanjapaketti sisältää?

Vaalikampanjapaketti voi sisältää esimerkiksi vaaliesitteet, julisteet, graafisen suunnittelun, valokuvauksen ja verkkosivut. Pakettien sisältö ja hinnat vaihtelevat palveluntarjoajittain.

Mitä vaalikampanjan kuluiksi lasketaan?

VTV mukaan kampanjakuluja ovat vaalikampanjan toteuttamisesta kampanja-aikana aiheutuvat vaaleihin kohdistuvat kulut. Kulut eritellään muun muassa vaalimainontaan, mainonnan suunnitteluun, vaalitilaisuuksiin ja muihin kuluihin.

Mitä uutta vaalimainonnassa on eduskuntavaaleissa 2027?

EU poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä ja kohdentamista koskevaa asetusta sovelletaan Suomessa vaalimainonnan osalta ensimmäisen kerran vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Sääntely tuo poliittiseen mainontaan muun muassa avoimuuteen liittyviä velvoitteita.

Artikkelin vaaleihin, vaalirahoitukseen ja poliittisen mainonnan sääntelyyn liittyvät tiedot on tarkistettu 18.8.2026 Oikeusministeriön Vaalit.fi-palvelusta ja Valtiontalouden tarkastusviraston vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan ohjeista.